Kuva 1 Modulaarinen yksikkö ei poikkea tilajaossa tai muissakaan käytännöissään tavanomaisesta välinehuoltoyksiköstä
Varautuminen on herättänyt kuluneen vuoden aikana runsaasti keskustelua suomalaisten välinehuollon asiantuntijoiden ja vastuuhenkilöiden parissa. Paitsi poliittiset syyt, myös tavanomaisemmat tekijät voivat aiheuttaa haastetta välinehuollon toteutukselle, suuressakin mittakaavassa. Tarpeet vaihtoehtoisen välinehuoltoratkaisun järjestämiseksi voidaan jakaa operatiivisiin ja strategisiin syihin.
Operatiiviset tarpeet
1. Vahinko tai onnettomuus välinehuollossa
-Lyhytaikainen, suunnittelematon rikkoutuminen, joka voi aiheutua tulipalosta, vesivahingosta tms. ja muodostaa uhkaa leikkaustoiminnan jatkumiselle määrittelemättömäksi ajanjaksoksi
2. Osaston uudelleenjärjestely
-Vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailu
Strateginen optimointi
3. Keskittäminen
-Tavoitteena optimoida välinehuollon kapasiteetti käytettävissä olevien tilojen, henkilöstökulujen ja käytettävissä olevien laitteiden osalta
-Huomioitava niin laiteinvestoinnit kuin ylläpitokulutkin
4. Olemassa olevan kapasiteetin laajennus tai varajärjestelmä
-Leikkausmäärien / leikkaussalikapasiteetin lisääntyminen
-Suunnitelmat tarjota välinehuoltopalveluita alueen muille välinehuoltopalveluita tarvitseville toimijoille
Toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden takaaminen
Tyypillisessä tilanteessa tavoite on välinehuoltotoiminnan jatkuminen niin, että erityisjärjestelyistä huolimatta vaikutukset sairaalan leikkaustoimintaan voidaan minimoida tai ehkäistä kokonaan. Vaatimukset välinehuoltotoiminnan ja logistiikan hygieeniseksi järjestämiseksi kasvavat. On tunnettu tosiasia, että toiminnassa olevaa välinehuoltoa remontoitaessa prosessi on paljon vaativampi, kuin se, että yksinkertaisesti korvattaisiin laitteet uusilla toimintaympäristöstä välittämättä. Asianmukaisista suojauksista ja toimintatavoista on huolehdittava, ja aikaa kuluu noin kaksi kertaa enemmän, kun laitteita vaihdetaan uusiin toimivassa välinehuollossa.
Tilanteissa, joissa välinehuoltotoiminta halutaan turvata uudistuksista huolimatta, on väistötilojen käyttö tyypillinen ratkaisu. Perinteisesti väistötilojen toteuttamistavat voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäisellä väistötilaratkaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa välinehuollon väistötila rakennetaan sairaalan sisälle, olemassa oleviin tiloihin. Ulkoisesta ratkaisusta puhutaan, kun välinehuolto ulkoistetaan remontin ajaksi toiselle palveluntarjoajalle. Tällainen voi olla toinen sairaala tai kaupallinen palveluntarjoaja.
Kolmas vaihtoehto väistön tai pitkäaikaisemman välinehuoltotarpeen toteuttamiseksi on modulaarisen välinehuoltokeskuksen käyttö. Modulaarisen yksikön hankintatapana voi olla esimerkiksi investointi tai vuokraus.
Kuva 2 Esimerkki. Modulaarinen yksikkö Charite, Berliini
Kuva 3 Modulaarinen yksikkö on kaikilta tiloiltaan ja toiminnoiltaan varustettu samalla tavalla kuin tavallinenkin välinehuoltokeskus.
Modulaarinen välinehuoltokeskus
Modulaarinen, siirrettävä välinehuoltokeskus rakennetaan tehdasympäristössä valmiiksi moduuleihin, jotka voidaan toimittaa asennuspaikalle ja koota yhteen niin että niistä muodostuu toimiva kokonaisuus.
Modulaarinen välinehuoltokeskus tarjoaa mahdollisen siirtää hankinnan painopiste investoinnista vuokraukseen. Määrärahojen supistuessa monella hyvinvointialueella on tilanne, jossa investoinnit siirtyvät yhä tuonnemmaksi ja niin tilat kuin laitekanta vanhenevat samaan aikaan, kuin voimakkaan keskittämisen seurauksena vaatimukset välinehuoltotoiminnan laajentamiseksi kasautuvat.
Modulaarinen, siirrettävä välinehuoltokeskus voi tuoda ratkaisun murrosvaiheen haasteissa painivan välinehuoltotoiminnan järjestämiseen.
Modulaarinen välinehuoltokeskus on kokonaisuus, jossa tehdasvalmiit moduulit sisältävät laitteet esikäsittelystä ja desinfioivista pesukoneista autoklaaveihin ja pieneen steriilivarastoon; myös pakkaustilat varusteineen sekä henkilöstötilat, sekä tarvittava LVISA on jo valmiiksi rakennettu moduuleihin, kalusteet mukaan lukien. Valmiit moduulit voidaan tuoda asennuspaikalle rekkarahtina ja koota yksinkertaiselle, väliaikaiselle perustukselle. Vaatimuksena sijoituspaikalle on tasainen kenttä, esimerkiksi parkkialue sairaalan vieressä tai sopivan välimatkan päässä, etäämmällä sairaalasta. Yksikö rakentuminen asennuspaikalle vie noin kaksi viikkoa, minkä jälkeen tilaajan henkilökunta voi siirtyä töihin uuteen modulaariseen yksikköön. Toimintojensa ja ergonomiansa puolesta modulaarinen yksikkö ei eroa perinteisestä välinehuoltokeskuksesta. Tarvittava läpimenokapasiteetti suunnitellaan yhdessä tilaajan kanssa.
Kuva 4 a Modulaarinen yksikkö kootaan tehdastiloissa, mikä varmistaa hygieenisien lopputuloksen.
Kuva 4 b Modulaarinen yksikkö on liikuteltavissa rekkarahtina.
Kuva 4 c Modulaarisen yksikön saattaminen käyttökuntoon aloitetaan moduulien yhdistämisellä toimivaksi rakennukseksi.
Artikkelin kirjoittaja ja lisätiedot
Nanna Anttila, Kaiko Oy. Gsm. 0400 600 326 tai nanna.anttila@kaiko.fi
Kuvat ja modulaaristen yksikköjen toteutus: MMM Group.
Osoitelähde: Kaiko Oy:n asiakasrekisteri ja uutiskirjeen tilaajat.
Tietosuojalauseke: https://www.kaiko.fi/kaiko360
Comments